Johanna Kesti arvostaa metsäalalla työskentelyn merkityksellisyyttä

05/03/2025

Johanna Kestin tehtävänä on tuoda Metsä Tissuen johtoryhmään vahvaa markkinointi-, viestintä- ja vastuullisuusosaamista.

Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Tissuen, eli yhtiön pehmopaperiliiketoiminnan markkinoinnista, viestinnästä ja vastuullisuuskysymyksistä vastaava johtaja Johanna Kesti valmistui aikanaan kauppatieteiden maisteriksi pääaineenaan markkinointi. Työura on edennyt alun markkinointiassistentin tehtävistä johtoportaaseen.

– Urani punaisena lankana on kulkenut työskentely kuluttajamarkkinoinnin ja brändinrakentamisen parissa. Nykyään vastaan Metsä Tissuella pehmopapereiden markkinoinnista ja brändiportfoliosta, johon kuuluvat mm. Lambi, Serla ja Katrin. Lisäksi vastaan yrityksen viestinnästä sekä vastuullisuudesta. Hienoa on, että meillä vastuullisuus- ja brändiasiat otetaan huomioon kaikissa yhtiötä koskevissa olennaisissa päätöksissä, kuten investoinneissa, rekrytoinneissa tai asiakkaita koskevissa valinnoissa.

– Markkinoijan näkökulmasta pehmopaperit voidaan nähdä tyypillisinä alhaisen kiinnostusasteen tuotteina, joiden markkinoinnissa on omat haasteensa, mutta itseäni tällainen haaste innostaa. Miten saada tuote nousemaan esille posi- tiivisesti, vaikka kuluttajat eivät halua käyttää sen ostamiseen aikaa, eikä tuoteryhmä herätä suurempia tunteita? Metsä Tissuen brändeillä haluamme erottua laadulla, kotimaisuudella ja vastuullisuudella.

– Markkinoinnin opinnot ja urapolkuni assistentista johtajaksi ovat antaneet työhöni kokonaisvaltaista näkökulmaa. Markkinoinnillisesta ajattelusta on ollut hyötyä paitsi kaupallisen ajattelun ajurina, myös esimerkiksi vastuullisuusasioiden välittämisessä brändien kautta.

Vastuullisesta toiminnasta viestiminen on tärkeä kilpailuetu Metsäala on usein ollut yhteiskunnallisen keskustelun keskiössä nimenomaan vastuullisuusasioissa. Kesti näkee tämän keskustelun myönteisessä valossa.

– Ajattelen, että vastuullisuuteen liittyvä tiukentunut sääntely on kilpailuetu silloin, kun asiat ovat kunnossa.

Perinteisesti miehisenä pidetyllä metsäalalla tehtävät ovat olleet hyvin sukupuolittuneita hierarkiatasosta riippumatta. Metsä Groupissa tasa-arvon eteen on laadittu konkreettisia tavoitteita: esim. yrityksen johdosta vähintään 30 % tulee olemaan naisia vuoteen 2030 mennessä.

– Itse uskon enemmän kompetenssiin kuin kiintiöihin, ja olen edennyt ennemmin asia kuin sukupuoli edellä miehisissäkin ympäristöissä. Toisaalta vain tekemällä asioita näkyväksi voimme saada aikaan muutosta.

– Yrityksemme tavoite johdon sukupuolijakaumasta toki mittaa vain yhtä, aika kapeaa osaa erilaisuudesta. Sen lisäksi olemme esimerkiksi ottaneet käyttöön anonyymin rekrytoinnin, joka laajenee seuraavaksi myös kesätyöntekijöihin. Tämä on yksi tapa edistää sitä, etteivät tiedostamattomat ennakkoluulot pysäytä erilaisten työntekijöiden matkaa metsäalalle. Tärkeintähän on löytää oikea osaaja oikeaan tarpeeseen, toteaa Kesti.

– Metsäala ei ylipäätään ole enää sitä miten se on aikoinaan nähty, hän toteaa. – Perinteisen insinööri- alan sijaan se on tulevaisuuden ratkaisuja etsivä, asiantuntemusta ja innovatiivisuutta arvostava ala. Uudet puupohjaiset ratkaisut esimerkiksi fossiilisia materiaaleja korvaamaan tuovat valtavia mahdollisuuksia.

www.metsagroup.com