Kaukolämpöverkot tehokkaita myönteisiin ilmastovaikutuksiin pyrittäessä

Keskustelu hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamisesta ja aikatauluista käy kuumana. Siinä ei kuitenkaan aina tunnisteta kaukolämpöverkkojen mahdollisuuksia tehokkaissa ympäristö- ja ilmastotoimissa, eikä sitä miten rajattomat mahdollisuudet kaukolämpö tarjoaa eri energianmuotojen hyödyntämiseen.

Kokemäen Lämpö Oy on keskikokoinen kaukolämpöyhtiö, joka tuottaa kaukolämpöä puupohjaisella bioenergialla hiilineutraalisti. Tuotantoa monipuolistetaan jatkuvasti. Uusinta uutta on hukkalämpöihin perustuva lämpöpumppulaitos, jolla voidaan tuottaa kaukolämpöverkkoon energiaa. Ratkaisu hyödyntää monipuolisesti verkon ja kuluttajien hukkalämpöjä, ja myös jäähdyttää. Toisin sanoen kyseessä on todellinen multihybridilaitos. Hiilineutraalisuuden aikataulutavoitteet ovat kiristyneet lähes puolella.

– Tilanteessa onkin hyvä muistaa, että kaukolämpöverkosto on ratkaisu, joka toimii lähes millä energiamuodolla hyvänsä. Siihen on helppo tehdä muutoksia nopeastikin, ja kun sen vaikutusala on vielä laaja, muutokset tuntuvat myös nopeasti, Kokemäen Lämpö Oy:n toimitusjohtaja Jukka Järvenpää huomauttaa.

Myös Energiateollisuus ry:llä on havaittu kaukolämmön mahdollisuudet:

– Pidän tärkeänä, että kansalaiset kantavat huolta energian tuotantoa, sen hintaa ja ilmastovaikutuksia koskevista kysymyksistä. Meillä on tarjota hyviä uutisia: yhtiöillämme on jo hyvät näytöt siitä, että vaikuttavimmat ja kustannustehokkaimmat ratkaisut löytyvät alan omin voimin, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä toteaa tiedotteessaan ja jatkaa:

– Jouduimme juuri päivittämään viime vuonna valmistuneen kaukolämmön vähähiilitiekarttamme, kun ilmeni, että päästöt putoavat lähes kaksinkertaista vauhtia verrattuna siihen, mitä uskalsimme ennakoida vain vuosi sitten.

Järvenpään mukaan kaukolämpö pitäisi nähdä viemäri- ja sähköverkkojen kaltaisena yhdyskuntateknisenä ratkaisuna. Se on sellaisena myös hyvin tehokas.


Aitoa kiertotaloutta

Kaukolämpöverkkoja on meillä Suomessa tänä päivänä jo lähes pari sataa, ja niiden parissa on tapahtunut paljon. Pääkaupunkiseudulla on energiamäärien tarve niin massiivinen, ettei bioenergia ole välttämättä edes realistinen vaihtoehto ja siellä kaukolämpöä joudutaan tekemään vielä osittain hiilellä. Mutta toisaalta, tässä piilee se iso mahdollisuus. Muut kaukolämpölaitokset ympäri Suomen eivät sen sijaan ole hiiltä käyttäneet, ja ovat nyt luopuneet myös turpeesta todella kireällä aikataululla. Kaukolämpöverkot ovat joka tapauksessa menossa kovaa vauhtia hiilineutraalisuutta kohden.

– Mekin olemme täysin hiilineutraali kaukolämpöverkon polttoaineen suhteen, eli emme käytä enää lainkaan tuotannossa fossiilisia polttoaineita varavoima pois luettuna, Järvenpää valottaa.

Julkisuudessa on käyty vilkasta keskustelua polton ja biopolttoaineen hyväksyttävyydestä. Järvenpää muistuttaa, että silloin kun biomassa koostuu poistettavasta puusta, eli hakkuujätteestä, metsäteollisuuden tähteistä sekä kierrätyspuusta ja oksista, se joka tapauksessa lahoaisi tuottaen hiilidioksidipäästön, tai mädäntyessään tuottaisi pahimmillaan metaanipäästöjä.

– Tätä näkökulmaa olisi tärkeätä avata suurelle yleisölle sähköistämisestä hypetettäessä, hän huomauttaa.

Kaukolämpöverkkojen käyttöikä on nykytekniikalla yli 100 vuotta. Jos energiantuotantoa aletaan hajauttaa vaikkapa lyhytikäisempiin lämpöpumppuihin, jotka eivät nekään ole täysin päästöttömiä, pitäisi esimerkiksi Kokemäen Lämpö Oy:n kokoisen 300 asiakkaan verkostossa rakentaa jokaiselle oma hybridilämpöpumppunsa, mikä kasvattaisi roimasti hiilijalanjälkeä.

Järvenpään mukaan kaukolämpö pitäisi nähdä viemäri- ja sähköverkkojen kaltaisena yhdyskuntateknisenä ratkaisuna. Se on sellaisena hyvin tehokas, niin ympäristö- kuin kustannusmielessäkin. Valitettavasti tänä päivänä kerrotaan aivan liian vähän siitä, mihin kaikkeen se taipuu. Samaan aikaan kun koko energia-ala puhuu kaikenlaisesta sähköistämisestä, on se mahdollista myös kaukolämpöverkoille.

– Silloin käytetään kuitenkin toisentyyppisiä, tehokkaampia ratkaisuja, joissa ei yksittäisillä kuluttajilla ole lämpöpumppuja, vaan asia hoidetaan keskitetymmin, hän valottaa.

Kaukolämmön ideana onkin, että asiakkaalle tarjotaan valmis tuote, joka pitää sisällään pääomaa, ja vastuu energian
tuottamisesta hiilineutraalisti on kaukolämpölaitoksella. Kokemäen Lämmön lämpölaitoksen yhteydessä toimii polttoaineterminaali, jossa on poistuvan puutavaran ilmainen vastaanotto. Yhtiö myös noutaa risurekallaan tätä puutavaraa. Hukkapuu murskataan terminaalissa hakkeeksi.

Varastoaumat kuivataan lämpölaitoksen savukaasupesurin pesuvesillä ja näin savukaasujen hukkalämpöjä varastoidaan terminaalin hakeaumoihin. Poltossa hyöty tulee takaisin kaukolämpöverkkoon. Tässä mielessä kaukolämpö on ollut todellinen kiertotalouden tienraivaaja ja edistyksellinen ratkaisu jo syntyessään.

– Tämä toiminta on paikkakunnallamme varmasti myös merkittävän vaikuttava ympäristöasia, hän summaa.

Kaukolämmön monet mahdollisuudet

Kaukolämpöverkostot ovat maailman sivu käyttäneet hyväkseen teollisuuden hukkavirtoja. Esimerkiksi Raumalla ja Harjavallassa on saatu jo alkujaankin kaikki kaukolämpöverkon energia teollisuuden hukkalämmöstä, mikä on yksi tehokkaimmista keinoista pyrittäessä ilmastoystävälliseen prosessiin.

– Metsäteollisuutta tarkastellessa olisi muistettava, että huolellisella metsänhoidolla saadaan hyödynnettyä maamme luonnonvaroja viisaalla tavalla, Järvenpää huomauttaa.

Hän myöntää, että ilmastonmuutos on kova haaste. Siihen reagoitaessa olisi pidettävä kuitenkin huoli siitä, ettei sahattaisi sitä oksaa, jolla istutaan. Viimeisimpänä muutoksena kaukolämmön saralla tuli turpeen polton kieltäminen, ja laitokset ovat nyt joutuneet luopumaan tästä kotimaisesta energianlähteestä. Turve on kuitenkin kotimainen luonnonvara ja asioita hieman monipuolisemmin tarkastellessa lopputulema voi yllättää monin kohdin. Esimerkiksi suo tuottaa metaania, eli käytännössä kyse on mätänemisprosessista. Jos esimerkiksi Siperiassa olevien soiden ikirouta sulaa, sieltä on luvassa valtavia metaanipäästöjä.

– Tällä hetkellä paine on kova, ja vaarana on, että nopeita vastauksia etsittäessä voidaan tehdä virheratkaisuja. Valitettavasti keskustelu on kääntynyt tässä vähän yksipuoliseksi, hän puntaroi.

Kaukolämpöverkostot ovat joka tapauksessa oiva tapa vaikuttaa ilmastoon ja ympäristöasioihin nopealla aikajänteellä. Suomen pienet ja keskikokoiset verkot ovat pystyneet reagoimaan ripeästi uusiin linjauksiin, ja tulokset ovat olleet huimaavan hyviä. Järvenpää toivookin, että erilaisia ratkaisuja tarkastellessa muistettaisiin kaukolämpöverkkojen kustannus- ja ympäristötehokkuus ja erinomaisen pieni hiilijalanjälki.

www.kokemaenlampo.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Teräskolmio Oy- Ympäristä & Yritys Tänään

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.