Kysely: Maatiloilla menetetään poikkeuksellisen paljon omaisuutta myrskyissä – kymmenet salamaniskut vaurioittavat vuosittain maatilarakennuksia

LähiTapiolan Kantar TNS:llä teetetyn Arjen Katsaus -kyselyn mukaan maatiloilla menetetään poikkeuksellisen paljon omaisuutta myrskyissä. Maatiloilla asuvista enemmistö (78 %) kertoo kokeneensa myrskyjen vuoksi omaisuusrikkoja, kaiken kaikkiaan suomalaisista runsas neljäsosa (27 %) on kokenut myrskyjen aiheuttamia omaisuusvahinkoja.

Toisinaan koviin puhureihin liittyy myös salamointia, ja esimerkiksi LähiTapiolan korvausdatan mukaan edellisten kolmen vuoden aikana salamaniskut ovat vaurioittaneet joka vuosi noin viittäkymmentä maatilarakennusta. Salamaniskujen aiheuttamat irtaimistovahingot vaihtelevat vuosittain, ja vuonna 2020 LähiTapiolan maatilavakuutuksista korvattiin salamaniskuista aiheutuneita irtaimistovahinkoja 14 kappaletta, kun vuonna 2019 niitä oli tuplaten.

– Myrskyt ja salamaniskujen aiheuttamat vahingot ovat tuttuja niin maatiloilla kuin muuallakin. Huonokuntoiset rakennukset ovat alttiimpia myrskytuhoille. Tyypillisesti maatilojen pihapiirissä on paljon tavaraa ulkona, ja osa rakennuksista voi olla huonokuntoisia, minkä vuoksi vahingot saattavat huonolla ilmalla ja tuurilla osua kohdalle, toteaa LähiTapiolan maatilaliiketoiminnan johtava asiantuntija Sami Myyrä.

Myrskyt kaatavat puita pihalla ja metsässä

Yli puolet (58 %) maatilalla asuvista kertoi Arjen katsaus -kyselyssä kokeneensa myös metsään kohdistuneita myrskyvahinkoja. Vuonna 2020 metsien myrskyvahinkoja korvattiin LähiTapiolan metsävakuutuksista noin 6 miljoonalla eurolla.

– Metsään kohdistuviin myrskyihin ei oikein voi varautua juuri myrskyn alla, mutta parasta varautumista myrskytuhoihin on oikea puulajivalinta, hyvin suunnitellut toimenpinteet metsissä ja tietenkin, että metsänhoitotyöt on tehty ajallaan. Niillä varmistetaan, että puusto on elinvoimaista ja kestää tuulen rasitusta paremmin. Tuulituhojen odotetaan kasvavan ainakin jonkin verran varsinkin, kun maa on yhä useammin talvella roudaton myrskytyhoille alttiimmilla alueilla eli Etelä- ja Keski-Suomessa, kertoo LähiTapiolan metsätalousliiketoiminnan johtava asiantuntija Marika Makkonen.

Miten myrskyä voi ennakoida?

Arjen katsaukseen vastanneet suomalaiset kertovat, että myrskyvahingoissa on kyse useimmiten myrskyn takia rikkoutuneesta sähkölaitteesta (9 %), koti- tai vapaa-ajan rakennukseen tulleesta vaurioista (9 %) tai myrskyssä vahingoittuneesta metsästä (8 %). Etenkin maatilojen pihapiireissä on paljon työhön ja vapaa-aikaan kuuluvaa omaisuutta, joka saattaa lähteä kovalla tuulella lentoon.

– Kannattaa miettiä, mitä jättää ulos ja mitä vie sisälle. Ovet ja ikkunat kannattaa aina sulkea myrskyllä ja ukonilmalla. Sillä suojataan paitsi luukkuja, myös sisällä olevaa omaisuutta ja kovalla puhurilla jopa koko rakennusta. Jos tuuli pääsee tuivertamaan katon alle, saattaa koko katto lähteä myrskyllä lentoon, LähiTapiolan maa- ja metsätalousliiketoiminnan kehityspäällikkö Teppo Raininko neuvoo.

Kattojen ja ylipäätään rakennusten ja rakennelmien kunto vaikuttavat niiden myrskyn kestävyyteen. Myös pihapiirin puita kannattaa katsoa, vieläkö ne kestävät pystyssä ja jos eivät, niin mihin suuntaan ovat kaatumassa.

– Ja puiden alla ei kannata säilyttää arvokasta omaisuutta. Pihapiiristä on hyvä kaataa huonokuntoiset ja liian lähellä taloja olevat puut, Raininko neuvoo.

Maaseudulla myrskyjä pelätään enemmän kuin kaupungeissa

Maataloissa asuvat pelkäävät myrskyjä keskimääräistä enemmän kuin suomalaiset yleensä (25 %). Kyselyssä maataloissa asuvista puolet (53 %) kertoo pelkäävänsä myrskyjä ainakin jonkin verran. Keskimääräistä hieman useampi maaseutumaisissa kunnissa asuvista (37 %) pelkää niitä.

– Osittain myrskypelon vuoksi maaseudulla tehdään investointeja esimerkiksi sähkövirran takaamiseksi. Isoimmilla maatiloilla on aggregaatteja, joilla saadaan sähköä lypsykoneille, ilmastointi- ja ruokintalaitteille. Vaikka sähkönjakelun huoltovarmuutta on viime vuosina parannettu sähköyhtiöiden tekemillä maakaapeloinneilla, edelleen on paljon alueita, joilla sähköt voivat olla poikki useamman päivän ajan, Myyrä kertoo.

LähiTapiolan Arjen katsaus -kyselytutkimukseen vastasi 15.–21. tammikuuta 1027 suomalaista. He edustavat maan 15–74-vuotiasta väestöä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Kyselyn toteutti Kantar TNS ja sen virhemarginaali on noin 3,1 prosenttiyksikköä.

Lisätietoja: 

LähiTapiola: Marika Makkonen, johtava asiantuntija, marika.makkonen@lahitapiola.fi, +358 41 469 599, Teppo Raininko, kehityspäällikkö, teppo.raininko@lahitapiola.fi, +358 44 461 0048,
Sami Myyrä, johtava asiantuntija, sami.myyra@lahitapiola.fi, +358 40 551 5904

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Teräskolmio Oy- Ympäristä & Yritys Tänään

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.