Maanviljelyn ja vesiensuojelun intressit yhdistetään – WWF rakentaa Siuntioon kaksitasouoman

Ympäristöjärjestö WWF ja maanomistajat parantavat yhteistyössä Siuntion Karhujärven tilaa ja ehkäisevät peltojen tulvimista rakentamalla uuden kaksitasouoman. Tulvat huuhtovat pelloilta mukanaan ravinteita, mikä heikentää vesistöjen tilaa. Uoma valmistuu tammikuun lopussa.

WWF rakentaa Siuntion Karhujärven tuntumaan kaksitasouoman, jonka avulla pyritään parantamaan Karhujärven ja Siuntionjoen ekologista tilaa. Kaksitasouoma hillitsee tulvia, jotka nousevat etenkin sulamisvesien ja rankkasateiden aikaan usein läheisille pelloille, vieden mukanaan ravinteita ja kiintoaineita.

Karhujärven tila on luokiteltu välttäväksi ja pidemmällä aikavälillä järven tilan parantaminen edistää myös Siuntionjoen ja Länsi-Uudenmaan rannikon tilaa. Siuntionjoki on luokitukseltaan tyydyttävä ja Länsi-Uudenmaan rannikko välttävä. EU:n vesipuitedirektiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden tulisi saavuttaa vesistöjen hyvä ekologinen tila vuoteen 2027 mennessä.

Nyt rakennettava 550 metrin pituinen kaksitasouoma toteutetaan Karhujärven eteläpuolelle. Kaksitasouoma mukailee luonnossa esiintyvää uomamallia, jossa esimerkiksi joen varrella on tulvatasanteita, joille vesi nousee tulva-aikaan. Kaksitasouomassa ojan reunoille kaivetaan tulvatasanteet, joille vesi nousee runsaalla virtaamalla. Tulvatasanteiden avulla uomasta saadaan tilavampi, jolloin vesi ei pääse nousemaan pelloille. Pelloilla vesi haittaa viljelyä ja huuhtoo mukanaan ravinteita ja kiintoaineita. Ravinteet rehevöittävät vesistöjä ja kiintoaine puolestaan samentaa veden ja liettää esimerkiksi taimenen kutualueita.

Kaksitasouomalla voidaan yhdistää siis maatalouden ja vesiensuojelun intressejä. Kaksitasouoma on esimerkki niin sanotusta luonnonmukaisesta peruskuivatuksesta, joka on paras vaihtoehto ympäristön ja peltojen kuivatuksen yhteensovittamiseksi.

”Suomessa on tehty paljon ojituksia ajan saatossa, ja ojat halkovatkin suomalaisen peltomaiseman siisteiksi lohkoiksi. Suora ja perattu oja siirtää vettä pois pelloilta tehokkaasti, mutta liian tehokas kuivatus voi johtaa tulvaongelmiin alavirran puoleisilla pelloilla sekä aiheuttaa eroosiota uomissa. Uomaeroosio voi johtaa siihen, että ojan viereiset maamassat romahtavat ojan pohjalle. Alavien peltoalueiden tulvimisen vähentämiseksi veden pidättämistä lisääviä toimenpiteitä tulee tehdä kaikkialla valuma-alueella”, sanoo Viivi Kaasonen, WWF:n VALUTA-hankkeen vetäjä.

”Luonnonmukaisessa peruskuivatuksessa suora ja perattu oja muutetaan luonnonmukaisemmaksi esimerkiksi tulvatasanteiden tai uoman mutkittelun avulla. Vesistökuormitus vähenee, luonnon monimuotoisuus kasvaa ja riittävä kuivatustila saavutetaan. Näin hieno esimerkkikohde innostaa toivottavasti muitakin alueen maanomistajia kokeilemaan luonnonmukaista peruskuivatusta, sillä alueella on paljon tulvivia peltoalueita”, Kaasonen sanoo.

”Tämä peltoalue on tulvinut säännöllisesti ainakin 50 vuoden ajan. Toivon kovasti, että kaksitasouiman avulla peltojen tulvinen vähenee”, sanoo maanomistaja Kristina Fagerström.

VALUTA-hanke rahoitetaan Vesiensuojelun tehostamisohjelmasta. Hankkeen omarahoitusosuuden mahdollistaa Lassi Leppinen Säätiön merkittävä lahjoitus WWF:lle.

Lisätiedot:

suojeluasiantuntija Viivi Kaasonen, WWF, 050 471 9785, viivi.kaasonen@wwf.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.