Maatalous- ja elintarvikemarkkinat ovat vakiintumassa vähitellen

Luonnonvarakeskuksen (Luke) maa- ja elintarviketalouden suhdannekatsaus kertoo, että kotitalouksien kiristyvä taloustilanne vähensi luomutuotteiden ja kasvipohjaisten tuotteiden kulutusta. Kotitalouksien tilanteeseen on tulossa lievää helpotusta, sillä ruoan hinnan ennakoidaan laskevan vuoden 2024 loppua kohden.  

 

Kuluttajat hakivat lohturuokaa ja vähensivät luomuostoja

Kotitalouksien heikentynyt ostovoima ja kysynnän hiipuminen ovat haastaneet koko ruokaketjua sekä Suomessa että myös muualla EU:ssa. Ruoan kulutuksessa näkyy kaksi ominaispiirrettä, lohturuokien kuten perunalastujen, makeisten, jäätelön ym. myynnin kasvu ja puolestaan kasviproteiinituotteiden myynnin merkittävä lasku. Kuluttajien muuttunut ostokäyttäytyminen näkyy myös luomutuotteiden myynnin laskuna.

– Vuonna 2024 ruoan hinta kääntyy laskuun. Elintarvikkeiden ja alkoholittomien juomien kuluttajahintojen ennustetaan laskevan kuluvana vuonna keskimäärin 2-3 prosenttia, toteaa tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Hanna Karikallio Lukesta.

 

Elintarvikevienti ja -tuonti laskussa

Suomen kaikkien eläin- ja kasviperäisten tuotteiden viennin arvo kääntyi vuonna 2023 laskuun edellisvuoden jyrkän nousun jälkeen. Viennin arvo ylsi 2 159 miljoonaan euroon, mikä oli yli kuusi prosenttia edellisvuotta vähemmän. Vuonna 2023 eläin- ja kasviperäisiä tuotteita tuotiin Suomeen 6 846 miljoonan euron arvosta, eli noin viisi prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suomen elintarviketuotanto joutuu kilpailemaan tuonnin kanssa enenevässä määrin myös niissä tuoteryhmissä, joissa on kotimaista tuotantoa, kuten liha-, maito- ja kalatuotteissa.

 

Viljamarkkinat tasoittuneet ja viljan hinnat laskeneet

Viljamarkkinat ovat vakiintuneet vuosien 2021–2023 nopeiden muutosten jälkeen. Viljojen hinnat ovat laskeneet, mutta ovat edelleen 25–50 prosenttia korkeampia kuin parin vuoden hintamyllerrystä edeltänyt alin taso. Vuonna 2024 Suomeen odotetaan kylvöalaennusteiden ja pitkän aikavälin keskisatojen perusteella keskivertoa pienempää, alle 3,2 miljardin kilon viljasatoa.

Luomuviljelyn kokonaisala pienentyi vuonna 2023 ensimmäistä kertaa 15 vuoden tarkastelujaksolla. Myös luomuviljan elintarvikekäyttö notkahti 41 miljoonaan kiloon edellisvuoden 50 miljoonasta kilosta. Luomuviljan tuotanto vastaaviittä prosenttia Suomen kokonaisviljasadosta. Kauran osuus luomuviljasta on lähes 70 prosenttia.

 

Öljykasvien tuotanto kasvaa, perunan tuotanto ennätysalhaalla

Öljykasveja tuotetaan vuonna 2024 edellisvuotta reilusti enemmän, hernettä ja härkäpapua puolestaan saman verran tai hieman vähemmän. Valkuaispitoisten kasvien kysyntä on vakaa ja ruoka ja rehukäyttö tulevat kasvamaan tulevaisuudessa entisestään.

Perunan tuotanto on vähentynyt merkittävästi, ja vuoden 2023 tuotantomäärä oli pieniempiä sataan vuoteen. Perunan ollessa aikoinaan tärkeä osa sodasta toipuvan Suomen ruokahuoltoa, sen tuotanto oli lähes nelinkertainen viime vuoteen verrattuna. Perunatilojen määrä on lähes puolittunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Vuonna 2023 perunaa viljeli vajaa 4 400 tilaa.

 

Lihan tuotantomäärät kasvussa

Kustannusten nousu ja sen myötä kohonneet tuottaja- ja kuluttajahinnat ovat saaneet aikaan muutoksia Suomen lihamarkkinoilla. Ennusteet lihankulutuksen merkittävästä laskusta vuonna 2023 eivät kuitenkaan toteutuneet. Kulutuksen rakenne muuttui edullisten tuoteryhmien suuntaan ja tuonti kasvoi etenkin siipikarjanlihassa. Siipikarjanlihan kulutus ohitti sianlihan kulutuksen.

– Vuonna 2024 lihan kokonaiskulutus pysyy ennusteiden mukaan lähes edellisvuoden tasolla. Lihan kokonaistuotanto kasvaa broilerinlihan tuotannon palatessa vuoden 2022 tasolle, kertoo Luken erikoistutkija Csaba Jansik.

 

Maidon tuotantomäärä vähenee, kananmunien tuotanto kasvaa

Maitoalalle vuosi 2023 oli kohtuullisen hyvä, joskaan ei kannattavuudeltaan vuoden 2022 tasolla. Vuosina 2018–2023 tuotanto vähentyi keskimäärin 1,2 prosentilla vuodessa. Investointilaman vuoksi maidon tuotantomäärä tulee vähenemään myös vuonna 2024.

Myös kananmunia tuotettiin viime vuonna 1,2 prosenttia edellisvuotta vähemmän, vaikka kananmunien kokonaiskulutus nousi. Tuotannon omavaraisuusaste on silti edelleen korkea, noin 117 prosenttia. Vuonna 2024 sekä kananmunien tuotannon että kulutuksen ennakoidaan hieman kasvavan.

Kuorimunia ja munatuotteita kulutettiin viime vuonna 11,7 kiloa henkeä kohden. Tämä kulutusmäärä tarkoittaa 199 kananmunaa henkeä kohden vuodessa.

 

Maatalouden talouskehityksessä välillä positiivista virettä

Vuonna 2023 Suomessa oli enää runsaat 42 000 maatilaa, kun vuonna 2010 niitä oli lähes 60 000. Tilojen määrä on vähentynyt vuosina 2010–2023 noin 2,6 prosenttia vuodessa ja kotieläintaloudessa tätäkin selvästi nopeammin. Maidontuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä on laskenut seitsemän prosentin ja sianlihantuotantoon erikoistuneiden tilojen määrä yli 10 prosentin vauhdilla vuosittain.

Maatalousyritysten keskimääräinen kannattavuus kohosi vuonna 2022 paremmaksi kuin yhtenäkään vuonna aikaisemmin 2000-luvulla. Kannattavuutta kohensi erityisesti tuottajahintojen nousu. Vuonna 2023 kannattavuuden arvioidaan kustannuspaineen sekä tuottajahintojen laskun myötä heikentyneen ja palanneen vuoden 2021 tasolle, joka on kuitenkin parempi kuin yli 15 vuoteen sitä ennen.

 

Lisätietoja:

Erikoistutkija Csaba Jansik, Luke, +3582 9532 6170, csaba.jansik@luke.fi
Tutkimuspäällikkö, erikoistutkija Hanna Karikallio, Luke. +3582 9532 2564, hanna.karikallio@luke.fi
Erikoistutkija Terhi Latvala, Luke, +3582 9532 6309, terhi.latvala@luke.fi
Tutkija Jukka Markkanen, Luke, +3582 9532 2571, jukka.markkanen@luke.fi
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, +3582 9532 6390, jyrki.niemi@luke.fi

 

 

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.