Männyn viljelyä olisi mahdollista lisätä koko maassa

Kuva: Suomen metsäkeskus

Mäntyä istutetaan tai kylvetään kasvamaan noin 40 000 hehtaarille vuosittain, mutta sen viljelyn pinta-alaa olisi mahdollisuus lisätä ainakin 6 000 hehtaarillaIlmastonmuutos lisää kuivia kausia ja metsätuhojen riskiä. Mänty kestää pääpuulajeista parhaiten kasvukauden aikaista kuivuutta ja ravinteiden niukkuutta, mutta hirville männyntaimet maistuvat kuusta paremmin. 

Mäntyä pitäisi istuttaa, kylvää tai uudistaa luontaisesti kuivahkoille kankaille ja sitä karummille kasvupaikoille. Kun metsänomistajat uudistavat karut ja vähäravinteisemmat kasvupaikat männylle, on siitä heille taloudellistakin hyötyä. Männyn viljeleminen sopivilla kasvupaikoilla lisää metsien kasvua, hiilinieluja ja puunmyyntituloja sekä vähentää metsätuhojen riskiä.

Moni metsänomistaja päätyy kuitenkin edelleen istuttamaan männylle sopiville kasvupaikoille kuusta. Yksi syy siihen on hirvituhojen riski. Metsäkeskukseen saapuneista metsänkäyttöilmoituksista käy ilmi, että kuusta istutetaan vuosittain noin 3 000 hehtaarin verran liian karuille kasvupaikoille. Kuusen puuntuotos on kuivahkoilla kankailla vuodessa noin 1,5 kuutiometriä pienempi kuin männyllä.

Myös maalajiltaan karkeat, ravinteisuudeltaan tuoreen kankaan metsiköt tulisi uudistaa männylle. Metsänkäyttöilmoitusten mukaan mäntyä olisi mahdollista viljellä tällaisilla kasvupaikoilla noin 3 000 hehtaaria nykyistä enemmän vuosittain.

– Aiempina vuosikymmeninä kyseiselle kasvupaikalle sopi myös kuusi, mutta ilmastonmuutoksen vuoksi kuusi on nyt näillä kasvupaikoilla aiempaa alttiimpi kuivuudelle ja esimerkiksi hyönteistuhoille, sanoo metsänhoidon johtava asiantuntija Markku Remes Suomen metsäkeskuksesta.

Ravinteisuudeltaan kuivahkoa kangasta vastaavilla turvemailla voi olla luontaisesti kasvuun lähteneitä kuusentaimia, joiden puuntuotos tulevaisuudessa on kohtuullisen hyvä.

– Nämä taimet kannattaa hyödyntää ja antaa metsän uudistua luontaisesti. Näin toimitaankin vuosittain vajaalla tuhannella hehtaarilla Suomessa, Remes sanoo.

Puulaji kannattaa valita kasvupaikan mukaan

Pääpuulajeista kuusta viljellään vuosittain eniten koko maassa, noin 50 000 hehtaarilla. Mäntyä viljellään vuosittain noin 40 000 hehtaarilla ja rauduskoivua yli 3 000 hehtaarilla.

– Kuusen suosion kasvu metsän uudistamisessa on hiipunut ja männyn suosio on mahdollisesti kasvamassa, arvioi metsänhoidon asiantuntija Nuutti Kiljunen Suomen metsäkeskuksesta.

Metsän uudistamisessa täytyisi huomioida aiempaa tarkemmin, että kasvupaikka on sopiva kullekin uudistettavalle puulajille. Maaperä voi vaihdella pienelläkin uudistamisalalla.

– Kasvupaikkaa kannattaa tutkia ennen metsän uudistamista. Karkeat viljavien kasvupaikkojen maalajit tunnistetaan nykyisin kohtuullisesti. Uudistamisessa voi olla mielekästä käyttää yhtä useampaa puulajia, Markku Remes sanoo.

Tiedotteen tiedot metsän uudistamisesta perustuvat metsänkäyttöilmoituksiin vuodesta 2020 vuoden 2023 elokuun loppuun sekä Luonnonvarakeskuksen metsätilastoon.  

 

 

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.