Suomen luomuvienti tuplaantui kahdessa vuodessa

Luomutuotteiden viennin arvo vuonna 2020 oli 60 miljoonaa euroa. Kahdessa vuodessa viennin arvo on kaksinkertaistunut ja yritysten mukaan viennin kasvunäkymät ovat edelleen hyvät.

Pro Luomun tekemän selvityksen mukaan luomuvienti on kasvanut viime vuosina hyvin ja sen osuus Suomen koko elintarvike- ja juomaviennistä oli 3,4 prosenttia vuonna 2020. Luomuviennissä luomun osuus oli jopa suhteellisesti suurempi kuin Suomen elintarvikemyynnistä, josta luomua oli 2,6 prosenttia.

Vienti on kasvanut paljon ennakoitua ripeämmin. Vuonna 2018 Pro Luomu arvioi luomuviennin arvoksi 25–30 miljoonaa euroa ja ennakoi sen yltävän 30–40 miljoonaan euroon vuonna 2023.

Selvitykseen luomutuotteiden viennistä vuonna 2020 vastasi 52 yritystä, joista 34 harjoitti luomutuotteiden vientiä. Selvityksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö.

”Luomuviennin vahva kasvu ei sinänsä ole yllätys. Luomu on kansainvälinen laatustandardi, jonka markkina kasvaa kaikilla mantereilla. Hienoa on se, että suomalaisetkin yritykset ovat onnistuneet hyödyntämään tätä kasvua,” iloitsee Pro Luomun toiminnanjohtaja Aura Lamminparras.

Luomuviennin arvon kasvuun lienee vaikuttanut myös se, että vientituotteiden jalostusaste on parantunut. Omalla brändillä vietävien tuotteiden osuus oli noin neljännes koko viennin arvosta. Noin puolet viennin arvosta on puolivalmisteita, joita teollisuus edelleen jalostaa luomuelintarvikkeiksi. Ilman jalostusta vietävien tuotteiden osuus on vain 10 prosenttia, joka sisältää lähinnä luonnonmarjoja. Esimerkiksi luomuviljaa ei selvityksen mukaan viety vuonna 2020 lainkaan jyvinä.

Laadukas luomukaura viennin veturi

Kaurapohjaiset tuotteet ovat edelleen luomuviennin suurin tuoteryhmä. Tuotteiden menestystä edesauttaa hyvä laatu sekä kasvipohjaisten tuotteiden suosion kasvu. Osa yrityksistä piti myös gluteenittomuutta hyvänä lisäarvona luomutuotteissa. Luomun osuus Suomen jauhojen ja myllytuotteiden viennistä oli jo noin kolmannes.

”Suomalainen luomukaura on korkealaatuista ja sen määrät ja saatavuus on vakaata. Viemme kauratuotteita jopa Australiaan saakka”, sanoo Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin. ”Asiakkaillemme luomu on tärkeä, ja sen osuus viennistämme on merkittävä”, Kumlin jatkaa.

Muita tärkeitä luomuviennin tuoteryhmiä ovat maitopohjaiset tuotteet, leipomotuotteet, ja luonnontuotteet. Suomesta viedään luomuna myös merkittäviä määriä perunatärkkelystä, makeisia, lastenruokaa ja alkoholituotteita.

”Osa vientituotteista, kuten leipä ja makeiset, eivät oikein ole Suomen markkinoilla löytäneet paikkaansa”, arvioi selvityksen toteuttanut Marja-Riitta Kottila Pro Luomusta.

Tärkein vientimaa on edelleen Saksa, toiseksi tärkein Ruotsi. Myös muut Pohjoismaat sekä Keski- ja Etelä-Eurooppa ja joillakin yrityksillä myös Itä-Euroopan maat ovat merkittäviä vientikohteita. Näiden lisäksi suomalaista luomua viedään ympäri maailmaa: Aasiaan, Pohjois-Amerikkaan, Lähi-itään ja jopa Etelä-Amerikkaan ja Australiaan.

Luomuviennin kasvunäkymät ovat valoisat

Lähes kaikki yritykset uskoivat viennin kasvavan myös tulevaisuudessa. Kulutustrendit tukevat luomun kasvua, ja monissa maissa, kuten Saksassa koronapandemia on vahvistanut luomun kysyntää.

”Melko maltillisen kasvuarvion mukaan luomuvienti saattaisi hipoa jo 100 miljoonan euron rajaa vuonna 2025”, arvioi Marja-Riitta Kottila.

Vuoden 2020 koronapandemia haittasi erityisesti uusien markkinoiden avaamista sekä niiden yritysten vientiä, joiden asiakkaina oli juomateollisuutta, erikoiskauppoja tai matkustamiseen liittyviä toimijoita. Kaikki kuitenkin uskoivat kysynnän palaavan, kunhan rajoituksista päästään eroon.

”Suomessa pitää ehdottomasti lisätä luomutuotantoa, jotta meillä on vietävää jatkossakin. Luomuun panostetaan voimakkaasti myös kilpailijamaissa, ja jos EU:n strategiat toteutuvat, luomun tarjonta lisääntyy. Meidän täytyy vain pysyä kilpailukykyisenä ja löytää uusia mahdollisimman korkean jalostusasteen vientituotteita. Alkutuotannolle lajikepuhtaat toimitukset ja käyttötarkoituksiin optimoidut lajikkeet voisi olla hyvä kehityssuunta, ja teollisuuden kehitysputkessa on uusia lisäarvotuotteita paljon muistakin kasvilajeista kuin kaurasta.” visioi Niklas Kumlin.

Yritykset kiittelivät Ruokavirastosta saamaansa apua ja tukea vientiasioissa. Jatkossa viraston toivottiin huolehtivan siitä, etteivät luomusäädösten erilaiset tulkinnat heikennä kilpailukykyä ja viranomaisten etsivän ratkaisuja, jotka mahdollistavat esimerkiksi luomuluonnontuotteiden vientipotentiaalin hyödyntämisen.

Luomuelintarvikkeiden vientiselvitys (2020)

Lisätietoja:

Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, puh. 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi

Marja-Riitta Kottila, vanhempi neuvonantaja, Pro Luomu ry, puh. 040 581 9252, marja-riitta.kottila@proluomu.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.