Suomi ehdotti ympäristölle haitallisen vesivoiman tukien höllentämistä EU:lle

Suomi on pyrkinyt saamaan vesivoimalle ja metsätaloudelle helpotuksia EU:n kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmään. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä toiminta käytännössä kiihdyttäisi esimerkiksi ympäristölle haitallisia vesivoimahankkeita. Se on ristiriidassa Marinin hallituksen tavoitteiden kanssa.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen tapaa useita komissaareja asianaan kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmän kriteerien helpottaminen vesivoiman ja metsätalouden hyväksi. Luonnonsuojeluliiton mielestä kriteerien löysentäminen mahdollistaisi ympäristölle haitallisia tukia. Ne ovat ristiriidassa EU-rahoituksen vältetään vahinkoa (do not harm) -periaatteen kanssa.

Suomen luonnonsuojeluliiton suojelupäällikkö Tapani Veistola muistuttaa, että vesivoiman rakentamisen aika on Länsi-Euroopassa ohi.

”Suomessa on enää yksi suuri vesivoimahanke, Rovaniemen Sierilä Kemijoessa, mutta sekin on juuttunut oikeudellisiin ongelmiin. Suomessakin on siirrytty purkamaan patoja sekä tekemään ohitusuomia ja kalateitä muun muassa hallituksen Nousu-hankkeella. Vesivoiman rahoituksen lobbaaminen EU:ssa on ristiriidassa hallituksen omankin toiminnan kanssa.” 

Valtionyhtiö Kemijoki Oy on kaavaillut Sieriniemeen 1950-luvulta alkaen 44 megawatin tehoista uutta laitosta. Uusi voimala olisi ristiriidassa useiden EU:n luontodirektiivin lajien suojelun kanssa, minkä vuoksi yhtiö on joutunut anomaan niiden esiintymien hävittämiseksi poikkeuslupia. Uusi voimala hukuttaisi loputkin Kemijoen pääuoman virtapaikat patoaltaaseen.

”Suomi ei tarvitse Sierilän voimalaa, joka on EU:n ja Suomen ympäristösäädösten valossa kyseenalainen hanke. Valtionyhtiö Kemijoki oy:n tulisi luopua hankkeesta ja sen sijaan investoida ohitusuomiin ja ympäristövirtaamiin joen muissa 16 voimalassa”, sanoo hanketiimin päällikkö Virpi Sahi.

Veistola huomauttaa, että väljempi vesivoiman rahoitus olisi erityisen tuhoisaa Balkanin maissa, missä kamppaillaan vapaiden virtojen suojelemiseksi uusilta vesivoimaloilta.

Suomi yrittää löysentää myös metsätaloushankkeiden EU-rahoituksen kriteereitä. Suurin syy metsäluonnon ahdinkoon on kuitenkin nykymuotoinen metsätalous. 

EU on luonut luokitusjärjestelmän sille, millainen investointi olisi ympäristön kannalta kestävä. Kriteerit helpottavat kestävää sijoittamista ja sijoituskohteiden vertailua. Järjestelmä perustuu EU-asetukseen kestävän rahoituksen luokitusjärjestelmästä eli niin sanottuu taksonomia-asetukseen.

Euroopan komissio valmistelee parhaillaan alemman tasoista lainsäädäntöä, joka määrittää ilmastonmuutokseen liittyviä teknisen tason kriteerejä tietyille sektoreille ja erilaisille taloudellisille toiminnoille. Komissio julkaisee kriteeristön alemman tasoisella lainsäädännölle huhtikuussa, ja sitä aletaan soveltaa ensi vuoden alussa.

Lisätietoja:

– suojelupäällikkö Tapani Veistola, p. 0400 615 530, tapani.veistola@sll.fi

– Sierilä: hanketiimin päällikkö, asiantuntija Virpi Sahi, p.  050 308 2457, virpi.sahi@sll.fi

– kuva Kemijoelta: Matti Pellinen 

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.