Tulevaisuuden metsänistutus – käsin, koneella vai sekä että?

Tulevaisuuden metsänistutus – käsin, koneella vai sekä että?

Koneellisen metsänistuttamisen kehitykseen on panostettu Suomessa paljon, ja koneistutusmäärien on odotettu kasvavan jopa 30 %:iin vuotuisesta istutusalasta. Yleisesti ajatellaan, että istutustyön koneellistaminen on välttämätöntä, sillä työvoimapula on edessä vääjäämättä ja käsin istuttamisen tuottavuus ei enää kasva.

Mistä taantuva kehitys johtuu ja miten kääntää se nousujohteiseksi? Otimme TTS Työtehoseuran ja Helsingin yliopiston yhteistyöllä asiasta selvää pureutumalla koneistutusta tekevien yritysten liiketoimintaan.

Suomessa uudistetaan metsää vuosittain 70–80 000 hehtaaria. Tästä pinta-alasta istutetaan noin 70–80 %, mikä vastaa joka vuosi noin 150 miljoonan taimen urakkaa. Metsänomistajien omatoimisuus istutustyössä on pudonnut murto-osaan 2000-luvun alun tasosta. Kun lisäksi metsurien määrä jatkaa vähenemistään, on metsänistutus yhä enemmän ulkomaisen kausityövoiman varassa. On arvioitavissa, että työvoiman liikkuvuutta vähentänyt korona-aika on entisestään vaikeuttanut keinollista metsänuudistamista.

Koneellisesta istutuksesta odotettiin vielä vuosikymmen sitten ratkaisua metsänviljelyn tehostamiseen, mutta koneellistaminen ei ole edennyt odotetulla tavalla. Konekehitys polkee paikallaan, ja koneistutusmäärät ovat jopa laskeneet viime vuosina. Koneellisesti Suomessa istutettiin vuonna 2017 noin 4 % kaikista istutustyömaista, mutta vuonna 2019 enää 1,5 %. Tilanne on hyvin samanlainen koneellisen taimikonhoidon osalta; vuosituhannen alussa lupaavasti alkanut konekehitys on tyssännyt heikkoon tuottavuuteen ja korkeisiin kustannuksiin.

Tutkimme koneellisen istutuksen markkinoita istutusyritysten liiketoimintamalleja vertailemalla ja yritysten näkemyksiä analysoimalla. Liiketoimintamallien vertailu tehtiin yksinkertaistetusti Business model canvas -työkalua apuna käyttäen.
Tutkimukseen haastateltiin myös eri metsäalan toimijoita, jotka käyttävät koneellisen istutuksen palveluita. Lisäksi haastateltiin istutuskonevalmistaja Risuteciä. Näin saatiin toimijoiden näkemyksiä koneellisen istutuksen toimijoista ja alan markkinoista. Haastattelut tehtiin vuoden 2020 aikana, ja tutkimukseen osallistui seitsemän koneistutusyritystä ja neljä sidosryhmien edustajaa.

Business model canvas liiketoiminnan suunnittelussa

Koneistutusyritysten keskinäiseen vertailuun käytettiin Business model canvas (BMC) -työkalua. Se luo yrityksen liiketoimintasuunnitelmasta yksinkertaistetun ja käytännöllisen kuvan. Työkalu auttaa selvittämään yrityksen vahvuudet ja heikkoudet. Työkalulla käydään läpi teemoittain yritysten toimintaa. Se esitetään taulukkona tai kaaviona, joka on jaettu liiketoiminnan osa-alueisiin. Tässä tutkimuksessa BMC-taulukon sisältö rakennettiin yrityshaastattelujen teemakohtaisilla kysymyksillä.

Koneistutusyritysten koot vaihtelivat merkittävästi. Pienimmät yritykset työllistivät lähinnä yrittäjän perheen. Tutkimusaineiston suurimmalla yrityksellä oli työntekijöitä kiireisimpinä sesonkiaikoina 12 henkilöä. Yksikään yritys ei tarjonnut pelkästään koneistutusta, vaan jokaisella yrityksellä oli useita palveluja tarjottavana. Osa tarjosi myös metsäalan ulkopuolisia palveluita.

Monet yrittäjät totesivat, että osaavaa työvoimaa on haastavaa löytää. Koneelliseen istutukseen ei ole erillistä koulutusta, joten yritysten täytyy usein kouluttaa kuljettajat itse. Istutustyömaiden laatuun toivottiin parannusta. Koneelliselle istutukselle eivät sovellu kiviset maat, koska niillä istutustyöjälki jää heikoksi. Koneistutusyritysten markkinointi oli yleensä vähäistä, tai sitä ei ollut ollenkaan. Yleisin vastaus markkinoinnista kysyttäessä oli ”puskaradion” kautta tapahtuva markkinointi.

Sidosryhmien haastatteluissa kävi ilmi, että metsäalan toimijat eivät suhtautuneet koneelliseen istutukseen kovin positiivisesti. Huonoina asioina pidettiin esimerkiksi kustannustehottomuutta ja istutuslaatua kivisillä mailla. Koneellisessa istutuksessa nähtiin kuitenkin potentiaalia tulevaisuudessa istutuskoneiden kehittyessä. Metsäalan toimijat odottivat uutta jatkuvatoimista istutuskonetta, jota tällä hetkellä kehitetään Ruotsissa. Jatkuvatoimisen koneen odotetaan olevan kannattavampi kuin nykyiset kaivinkoneisiin kiinnitettävät istutuskoneet.

Onko koneistutus kuoleva ala?

Koneistuksen tulevaisuudelle on nähtävissä kolme vaihtoehtoista skenaariota. Tällä hetkellä ollaan pattitilanteessa, jossa alan liiketoiminta ei kehity merkittävästi mihinkään suuntaan. Tulevaisuudessa tilanne luultavasti muuttuu, mutta kehityssuunta on epävarma.

Ensimmäisenä vaihtoehtona on nykyisellä yritys- ja konekannalla jatkaminen. Markkinointia pyritään kehittämään, suunnittelua parantamaan ja työn laatua kohentamaan. Kehitys on luultavasti hidasta tällä tavalla, mutta se voisi olla mahdollista.

Toisessa skenaariossa ei tehdä mitään, vaan odotetaan muutosta muissa muuttuvissa tekijöissä. Esimerkiksi työvoiman puute voisi tuoda tulevaisuudessa enemmän kysyntää koneistutusyrityksille. Tässäkin muutos voi kestää pitkään ja koneistutusyritysten taloudellinen tilanne voi olla kovalla koetuksella.

Kolmantena skenaariona on jatkuvatoimisen istutuskoneen markkinoille tulo ja sen laajamittainen käyttöönottaminen. Parhaassa tapauksessa jatkuvatoimisen koneen valmistus voisi alkaa jo lähitulevaisuudessa. Tällä hetkellä jatkuvatoimisen istutuskoneen valmistamisen aloituksesta ei kuitenkaan ole tietoa.

Koneistuksen tunnettuus ja hyväksyttävyys sekä istutuskoneen tekninen kehitys avaisivat tehokkaimmin markkinoita koneelliselle istutukselle. Pohdinnan paikka voisi olla myös palvelutarjonnan ja palvelujen hinnoittelun muuttaminen. Kuljettajapulan helpottamiseksi voisi kokeilla metsäalan oppilaitoksessa koneistutukseen erikoistuvaa kurssia. Vastaavasti kokeneemmille kuljettajille voisi tarjota kerran vuodessa järjestettävää koneistutuskoulutusta.

Kirjoittajat:
Otso Ahonen, MMM, opinnäytetyöntekijä, Helsingin Yliopisto

Veli-Pekka Kivinen, yliopistonlehtori, Helsingin Yliopisto

Arto Kettunen, erikoisasiantuntija, TTS Työtehoseura

TTS Työtehoseura on yleishyödyllinen itsenäinen yhdistys, joka tarjoaa asiakkailleen valtakunnallisesti koulutus- ja kehittämispalveluja. Toimintamme tavoitteena on parantaa asiakkaidemme työn ja tuotannon tehokkuutta, taloudellisuutta ja työturvallisuutta.

TTS Työtehoseura on yksi maamme suurimmista ja vanhimmista yksityisistä ammatillisen koulutuksen järjestäjistä, joka kouluttaa vuosittain noin 7 000 opiskelijaa eri alojen ammattilaisiksi ja osaajiksi. Koulutuksen lisäksi tutkimme ja kehitämme työmenetelmien tehokkuutta, energia- ja ekotehokkuutta, tuottavuutta ja erilaisten menetelmien ja laitteiden toiminnallisuutta vuosittain lähes 100 projektin voimin.

www.tts.fi

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Teräskolmio Oy- Ympäristä & Yritys Tänään

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.