Tuore kysely: Kuntavaaliehdokkaat haluavat kunnan metsiä hoidettavan aktiivisesti, mutta keinot jakavat näkemyksiä puolueittain

Tuoreen kuntavaaliehdokkaiden parissa tehdyn kyselytutkimuksen mukaan kunnanvaltuustoihin pyrkivät haluavat tulevaisuudessa nähdä oman kunnan omistamia metsiä hoidettavan aktiivisesti.

Enemmistö ehdokkaista näkee, että kuntien talousmetsissä tulee jatkossakin mahdollistaa uudistushakkuut ja harvennushakkuut, eikä siirtyä kokonaan niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen. Kyselyn mukaan suurin osa kuntavaaliehdokkaista ajattelee, että kunnan ei tule kaavoituksella rajoittaa yksityisten metsänomistajien metsätalouskäytäntöjä. Ehdokkaat ottivat kyselyssä kantaa myös julkiseen puurakentamiseen. Sitä kannatetaan vahvasti yli puoluerajojen. Kyselyyn vastasi 1 737 ehdokasta eduskuntapuolueista.

Kunnat ovat merkittäviä metsänomistajia. Metsänomistajana kunta päättää, miten metsiään kasvattaa. Useimmilla kunnilla on monia, erilaisia tavoitteita metsiensä hoidossa. Talousmetsät tuovat tuloja kunnalle, ja talousmetsistä saatava puu ja metsänhoito työllistävät.

Metsäteollisuus ry:n teettämän, kuntavaaliehdokkaille suunnatun kyselyn mukaan kuntavaaliehdokkaat eivät näe merkittävää tarvetta muuttaa nykyisiä metsänkäsittelymenetelmiä kuntien talousmetsissä. Kaksi kolmesta ehdokkaasta vastasi, että näissä metsissä tulee jatkossakin mahdollistaa uudistus- ja harvennushakkuut, eikä siirtyä kokonaan niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen.

Puolueiden välillä oli selkeitä eroja siihen, miten eri metsänkäsittelymenetelmiin suhtaudutaan. Keskustan ehdokkaista jopa 90 %, perussuomalaisista ehdokkaista 82 % ja kokoomuksen ehdokkaista 79 % kertoi kannattavansa uudistus- ja harvennushakkuiden mahdollistamista kuntien talousmetsissä. Myöskään SDP:n (63 %), KD:n (70 %) ja RKP:n (77 %) ehdokkaat eivät kannata siirtymistä jatkuvaan kasvatukseen kokonaan. Sen sijaan vihreiden ehdokkaista ainoastaan 18 % ja vasemmistoliiton ehdokkaistakin vain 37 % puolsi uudistus- ja harvennushakkuiden mahdollistamista ja enemmistö heistä kannatti siirtymistä niin sanottuun jatkuvaan kasvatukseen. Poliittinen näkemysero tulee ilmi myös, kun vastauksia tarkastellaan kuntakoon mukaan. Vahvimmin uudistushakkuiden ja harvennushakkuiden mahdollistamisen kannalla olivat pienempien kuntien ehdokkaat.

– On erinomaista, että enemmistö kyselyyn vastanneista ehdokkaista haluaa jatkossakin mahdollistaa monipuoliset metsänkäsittelymenetelmät. Metsäntutkimus ei tue näkemystä, että jokin yksittäinen menetelmä olisi paras ratkaisu kaikille erilaisille elinympäristöille, Metsäteollisuus ry:n kotimaan metsäasioiden päällikkö Matti Mäkeläsanoo.

Kaavoituksella ei tule rajoittaa maanomistajan metsätalouskäytäntöjä

Kunnilla on kaavamonopoli, ja maankäytöstä päättäminen on yksi kuntapäättäjän merkittävimmistä vaikuttamiskeinoista. Kyselyssä kuntavaaliehdokkaita pyydettiin ottamaan kantaa siihen, tulisiko heidän mielestään kunnan voida kaavoituksella rajoittaa yksityisten maanomistajien metsätalouskäytäntöjä sellaisella alueella, joka on varattu maa- ja metsätalouden harjoittamiseen.

Jopa 60 % vastaajista näkee, että kunnan ei tulisi kaavoituksella voida rajoittaa yksityisten maanomistajien metsätalouskäytäntöjä. Eri puolueiden ehdokkaat suhtautuivat tähänkin kysymykseen eri tavalla. Keskustan (86 %), kokoomuksen (78 %), perussuomalaisten (77 %) ja RKP:n (75 %) ehdokkaat vastustavat jyrkimmin yksityisten metsänomistajien metsäalueille laadittuja kaavamerkintöjä. Vihreiden ja vasemmistoliiton ehdokkaista enemmistö taas otti kantaa sen puolesta, että kunnan tulee voida kaavoittaa yksityisten maanomistajien metsätalouden käytäntöjä.

– Kaavoituksessa on valitettavasti vallalla trendi, jonka mukaan kunnat rajoittavat yhä useammin yksityisten maanomistajien metsätalouskäytäntöjä ilman asianmukaisia korvauksia. Lisäksi on ongelmallista, että kuntien kaavoitusprosesseissa metsätaloudelle aiheutuvat vaikutukset jäävät usein arvioimatta, Mäkelä toteaa.

Lähes kaikki haluavat kunnan edistävän puurakentamista

Kaavoituksen ohella julkinen rakentaminen on merkittävä kokonaisuus, josta päätetään kunnissa. Suomessa on asetettu kunnianhimoiset tavoitteet julkisen puurakentamisen lisäämiseksi. Kysely osoittaa, että näiden tavoitteiden saavuttamisen esteeksi ei ainakaan muodostu poliittinen vastustus kunnissa. Kyselyyn vastanneista ehdokkaista peräti 84 % kertoo ajattelevansa, että kunnan tulisi edistää puurakentamista julkisessa rakentamisessa. Vain 4 % vastaajista on väittämästä eri mieltä.

– Julkisen puurakentamisen edistäminen saa poikkeuksellisen vahvasti tukea yli puoluerajojen. Myöskään ehdokkaan ikä ei vaikuta suhtautumiseen, vaan julkisen puurakentamisen edistämistä kannattavat niin nuoret kuin varttuneemmatkin ehdokkaat. Puurakentamista kannatetaan myös eri kokoisissa kunnissa ja kaikissa maakunnissa, kertoo selvityksen toteuttaneen tutkimusyritys Aula Research Oy:n tutkimusjohtaja Melina Mäntylä.

– Julkisen puurakentamisen hyödyt ovat moninaisia. Osaa ehdokkaista kenties puhuttelee voimakkaammin pyrkimys ilmastoystävälliseen rakentamiseen, kun toisiin vetoaa rakentamisen raaka-aineen kotimaisuus tai paikallisuus, Matti Mäkelä perustelee puurakentamisen edistämisen vankkaa kannatusta.

Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kuntavaaleissa 2021 ehdolle asettuvien parissa. Kuntavaalikyselyn otos kerättiin 9.2. – 22.2.2021 sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 1 737 kuntavaaliehdokasta eduskuntapuolueista. Kaikki vastaajat -tasolla virhemarginaali on noin. 2,5 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tulokset on painotettu vastaamaan puolueiden saamaa ääniosuutta vuoden 2017 kuntavaaleissa.

Lisätietoja:

Matti Mäkelä, Kotimaan metsäasioiden päällikkö, p. 040 741 1247, matti.makela@forestindustries.fi

Melina Mäntylä, Tutkimusjohtaja, Aula Research Oy, puh. +358 40 821 7842

Suomi on maailman suurimpia sellun, paperin ja kartongin tuottajia sekä Euroopan kärkeä sahatavaran tuottajana. Metsäteollisuuden laaja kotimainen arvoketju työllistää noin 140 000 suomalaista ja vastaa noin viidenneksestä maamme tavaraviennistä. Suomalainen metsäteollisuus tunnetaan myös metsävaroja kasvattavasta osaamisestaan sekä uutta luovista innovaatioistaan. Metsäteollisuus ry toimii 72 metsäteollisuusyrityksen elinkeino- ja työmarkkinapoliittisena edunvalvojana.

Internet: www.metsateollisuus.fi
Twitter: http://twitter.com/metsateollisuus

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Teräskolmio Oy- Ympäristä & Yritys Tänään

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.