Tutkimus: Maatalousyrittäjistä 40 prosenttia huolissaan tilansa paloturvallisuudesta – Lähes joka kolmas sammuttanut tulipaloa

Suomalaisista maatilallisista 40 prosenttia on huolissaan tilansa paloturvallisuudesta, ja joka kymmenes viljelijä valittelee ajan puutetta paloturvallisuusasioihin perehtymisessä, selviää LähiTapiolan teettämästä tutkimuksesta. Maatilapalot korostuvat sekä vahinkojen korvaustilastoissa, mutta myös viljelijöiden puheissa, sillä lähes joka kolmas on ollut itse sammuttamassa tulipaloa tilalla.

LähiTapiola selvitti suomalaisten maatilallisten käsityksiä paloturvallisuudesta Kantar TNS:llä helmi-maaliskuussa tehdyssä tutkimuksessa. Sen mukaan suomalaiset maatalousyrittäjät ovat omasta mielestään tehneet paljon asioita paloturvallisuuden edistämiseksi, kuitenkin vastanneista 40 prosenttia kertoo olevansa huolissaan tilansa paloturvallisuudesta.

Tilastojen valossa maatiloilla sattuu paljon tulipaloja. LähiTapiolan korvaustilastojen mukaan viime vuoden marraskuuhun mennessä asiakkaille oli korvattu tai tehty korvausvaraus kolmellekymmenelle yli 100 000 euroa maksavalle maatilapalolle. Vuonna 2019 LähiTapiola korvasi yli 50 000 euroa maksavia maatilapaloja 44, kun vastaavasti kotitalousasiakkaille korvattiin 70.

– Maatilapalot korostuvat tilastoissa, niitä tapahtuu hyvin paljon verrattuna henkilöasiakkaiden paloihin. Maatilalla tapahtuvien palojen vahingot ovat tyypillisesti kalliita, eli suurpaloja on paljon. Yksi syy siihen on se, että maaseudulla pitkät etäisyydet tarkoittavat myös palokunnalle pitkiä saapumisaikoja. Päivittäisessä tilan työssä pienet läheltä piti -palot ovat myös tyypillisiä, toteaa LähiTapiolan kehityspäällikkö Teppo Raininko.

Palokunnan apu kestää jopa yli puoli tuntia

Tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjät ovat pääosin hyvin luottavaisia omiin alkusammutustaitoihinsa: joka viides on varma, että osaa toimia oikein ja sammuttaa palon itse, asiasta melko varmoja on reilusti yli puolet vastaajista. Lähes kolmanneksella onkin kokemusta palon sammuttamisesta, ja vastaajien mukaan isoilla tiloilla sekä sikatiloilla on jouduttu sammuttamaan eniten paloja. Alle 40-vuotiaat ovat eniten huolissaan tilansa paloturvallisuudesta, ja heillä on myös vähiten kokemusta palojen sammuttamisesta.

– Paloturvallisuustaitoja on hyvä harjoitella, sillä jokaisen tilalla töitä tekevän täytyy osata käyttää jauhesammutinta. Asian tärkeys korostuu näin korona-aikana, jos esimerkiksi tilan henkilökunnasta osa joutuu karanteeniin, on kaikilla oltava hyvät alkusammutustaidot. Nuoremmilla yrittäjillä ei luonnollisesti ole yhä paljon kokemusta näistä asioista, joten on ymmärrettävää, että heidän vastauksissaan korostuu myös huoli. Heillä on onneksi realistinen käsitys riskeistä.

Tiloilla alkusammutustaidot ovat tärkeitä, koska palokunnan apu kestää maatiloille kauan. LähiTapiolan Pelastuslaitoksilta pyytämän selvityksen mukaan palokuntien keskimääräiset ensimmäisen yksikön saapumisajat maatiloille vaihtelevat suuresti ja ovat jopa 27 minuuttia. Ja kun keskiarvoista puhutaan, monessa tapauksessa aika ylittyy merkittävästi. Tämä aika ei ota huomioon sitä, mitä ennen hälytyksen tekoa on ehtinyt tapahtua.

– Yksi ongelma on se, että tiloilla ei ole kattavasti luotettavia tulipalon hälytysjärjestelmiä. Käytössä olevia näyttöön ottoon perustuvia palovaroitinjärjestelmiä vierastetaan, koska pelätään virhehälytyksiä. Ja niitä on pääasiassa vain isoimmilla tiloilla ja uusimmissa kohteissa. Jos paloa ei havaitse ajoissa, ei auta, vaikka palon osaisikin sammuttaa itse. Kun palokunnan saapuminen kestää kauan, ei sekään enää pysty sammuttamaan täydellä teholla roihuavaa paloa, Raininko toteaa.

Lisää sammuttimia ja osaamista

Tutkimuksen mukaan maatalousyrittäjien itsensä mielestä parhaimmat keinot paloturvallisuuden parantamiseen ovat alkusammutusvälineiden lisääminen (44 prosenttia), sähkölaitteiden uusiminen modernimmiksi (39 prosenttia) sekä tilalla asuvien ja sen henkilökunnan osaamisen parantaminen paloturvallisuusasioissa (27 prosenttia).

– Yksi tärkeä asia on myös vähentää palokuormaa tuotantotiloissa. Jauhesammuttimia pitää olla riittävästi saatavilla, tärkeää on myös osastoida tilat ja pitää palo-ovet kiinni. Kun teemme maatilakäyntejä, otamme aina myös tilan paloturvallisuusriskit esille asiakkaidemme kanssa ja etsimme niihin yhdessä parannuksia.

LähiTapiola selvitti suomalaisten maatilallisten käsityksiä paloturvallisuudesta Kantar TNS Agrin DataLaari -verkkokyselyssä. DataLaari on suomalaisia yli 5 peltohehtaarin maatiloja edustava nimistö, josta puuttuu ruotsinkielisten alueiden vastaajat. Helmi-maaliskuussa 2021 toteutettuun tutkimukseen vastasi 864 tilallista. Tutkimuksen virhemarginaali on koko näytteen osalta noin +/- 3,2-yksikköä. Vastaajanäyte on tulosten analysointivaiheessa painotettu kuvaamaan Suomen maatilarakennetta tukialueen, tilojen peltoalan sekä tuotantosuunnan mukaan. Painotusmatriisi päivitettiin vuoden 2020 tukihaun tietojen mukaan.

Lisätietoja: Kehityspäällikkö Teppo Raininko, LähiTapiola, teppo.raininko@lahitapiola.fi, puh. 09 453 2283

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on google
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Teräskolmio Oy- Ympäristä & Yritys Tänään

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.