Uusi hankekokonaisuus kehittää nurmiviljelyn sekä maidon- ja naudanlihantuotannon typpikiertoa ja resurssiviisautta

Ravinneresurssien kiertotaloudella voidaan vahvistaa karjatalouden toimintaedellytyksiä sekä parantaa kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Maatilojen viisaan typpikierron kehittämiseksi Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti kolme hanketta, joiden tavoitteena on optimoida typen hyväksikäyttöä nautakarjatuotannossa. Tehokas typpikierto voi tuoda tiloille merkittäviä säästöjä. 

Tärkein viljelykasvien sadonmuodostukseen vaikuttava ravinne on typpi. Ilman typpilannoitusta ravinto- ja rehukasvien sadon määrä ja laatu eivät riittäisi turvaamaan Suomen ruokahuoltoa. Koska typellä on myös haitallisia ympäristövaikutuksia, sen käyttöä tuotannossa tulee tehostaa ja haittoja minimoida.

Lannoitteiden mineraalitypen tuottaminen on energiaintensiivistä ja riippuvaista fossiilisesta energiasta. Biologisen typensidonnan edistäminen ja lannan sisältämien ravinteiden nykyistä tehokkaampi hyödyntäminen maataloudessa vähentävät typpilannoitteiden tarvetta.

Hankekokonaisuuden tavoitteena on parantaa typen hyväksikäyttöä maidon- ja naudanlihantuotannossa sekä samalla vähentää maataloustuotannon riippuvuutta ulkomaisista panoksista, lisätä ravinneomavaraisuutta sekä parantaa huoltovarmuutta.

”Typen hyväksikäytön tehostaminen on tärkeää maatilojen kannattavuuden kannalta sekä myös kansallisen huoltovarmuuden, ilmastonmuutoksen torjumisen ja vesiensuojelun kannalta”, korostaa johtava tutkija Perttu Virkajärvi Lukesta.

 

Typpikiertoa voidaan tehostaa monilla keinoilla

Typen hyväksikäyttöä karjataloudessa voidaan parantaa muun muassa typpeä ilmasta sitovien nurmipalkokasvien käytöllä, tarkentamalla nautojen valkuaisruokinnan tasoa, karjanlannan prosessoinnilla ja happokäsittelyllä sekä turvemaiden lannoituksen tarkentamisella.

”Käynnistyvät hankkeet voivat tarjota ratkaisuja yleisen kannattavuuden ohella nautakarjatalouden merkittävimpään haasteeseen eli typen hyväksikäytön parantamiseen. Samalla voidaan huomioida tuotantoketjun pyrkimys hiilineutraaliuuteen ja tuotannon ympäristövaikutusten huomiointiin laajassa skaalassa”, sanoo erikoistutkija Auvo Sairanen Lukesta.

Hankkeissa tarkastellaan ja optimoidaan nautakarjatilan typpikiertoa kokonaisuutena​, jossa otetaan huomioon sekä peltoviljely että eläinravitsemus. ​Hankkeissa tuotetaan viljelysuosituksia ja ohjeita maatilan typenkäytön tehostamiseksi. Hankkeissa nautakarjatilan typpikierron kokonaisuuden mallinnus on keskeisessä osassa tehostamiskohteiden kokonaisvaikutusten arvioimiseksi ja toiminnan kehittämiseksi.

”On tärkeää tarjota viljelijöille käytäntöön soveltuvaa tutkittua tietoa nautakarjatuotannon typen kierron tehostamisesta. Suomalainen nautakarjatuotanto on oleellinen osa maamme huoltovarmuutta. Vaikka kotimainen nautakarjatuotanto on moniin muihin maihin verrattuna ympäristövaikutuksiltaan kohtuullista, ravinteiden kiertoa voidaan entisestään parantaa. Myös kuluttajille on tärkeää tarjota faktapohjaista päivitettyä tietoa suomalaisen nautakarjatalouden ympäristövaikutuksista”, toteaa erikoistutkija Kirsi Järvenranta Lukesta.

 

Peltoviljelyn typpikierron parantaminen lisää ravinneomavaraisuutta

Typpi on yksi kalleimmista tuotantopanoksista maataloudessa, ja sen käytön tehostamisella on merkittävä suora vaikutus tilojen talouteen sekä ympäristöön. Typpi on maataloudessa eniten satoon ja maankäytön tehokkuuteen vaikuttava ravinne. Typpilannoitteiden käyttö aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä (N2O) ja lannoitteiden raaka-aineena käytetyn ammoniakin valmistus kuluttaa runsaasti energiaa.

”Suomessa valmistetaan noin kolme kertaa enemmän lannoitteita kuin mitä suomalainen maatalous käyttää, ja suurin osa lannoitteista menee vientiin. Ennen Ukrainan sodan alkamista noin 80 prosenttia typpilannoitteiden ammoniakista tuotiin Venäjältä, mutta sittemmin tuonti on noin puolittunut. Maailmanpoliittinen tilanne on vaikuttanut dramaattisesti myös typen hintaan, mikä pahimmillaan johti taloudellisiin vaikeuksiin maatiloilla”, Virkajärvi sanoo. Nautakarjataloudessa typen hyväksikäyttö on nykyisin maidontuotannossa 30 prosenttia ja naudanlihan tuotannossa noin 15 prosenttia. Typen hyväksikäyttöä tehostamalla voidaan saada merkittäviä kustannussäästöjä Suomessa. Ottamalla käyttöön typpikiertoa tehostavia keinoja niille soveltuvilla pinta-aloilla, typpilannoituksen kustannukset alentuisivat vuositasolla Suomessa noin 40–90 miljoonaa euroa lannoitetypen hinnan vaihteluvälin mukaan.

 

Lisätietoja: 

  • Perttu Virkajärvi, Johtava tutkija, Luonnonvarakeskus, perttu.virkajarvi@luke.fi, 029 5326641
  • Maarit Termonen, Tutkija, väitöskirjatutkija, Luonnonvarakeskus, maarit.termonen@luke.fi, 029 532 6150
  • Kirsi Järvenranta, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, kirsi.jarvenranta@luke.fi, 029 5326505
  • Auvo Sairanen, Erikoistutkija, Luonnonvarakeskus, auvo.sairanen@luke.fi, 029 5326 511
  • Sari Kajava, Tutkija, väitöskirjatutkija, Luonnonvarakeskus, sari.kajava@luke.fi, 029 5326038

Lisätietoa viisasta typpikierrosta löytyy Luken verkkosivuilta.

 

Remember Me

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.