Uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke on Suomen suurin tähänastinen satsaus Itämeren lajien ja luontotyyppien suojeluun

Hankkeessa selvitetään muun muassa näkinpartaislevien elinympäristöjen ennallistamisen edellytyksiä.

Kahdeksan vuoden hanke on suuri edistysaskel Suomen meriluonnon suojelussa. Siinä muun muassa kehitetään merellisten suojelualueiden verkostoa ja laaditaan kunnostussuunnitelma koko Suomen rannikolle. Kansalaisten meriluonnon tuntemusta lisätään kehittämällä luontomatkailua ja viestimällä avoimesti Itämeren monimuotoisuuden merkityksestä ja suojelun vaikutuksista luontoon ja ihmisiin.

Itämeren meriluonto on lajirikas ja monimuotoinen, mutta tällä hetkellä siihen kohdistuu paljon erilaisia paineita ilmastonmuutoksesta meriliikenteeseen. Pitkän ajan kuluessa Itämerelle sopeutuneet lajit ovat vaarassa kadota niiden elinolosuhteiden muuttuessa. Merialueiden suojelua täytyy lisätä ja tehostaa, ja saada Itämeren suojelu ja käyttö sovitettua yhteen kestävällä tavalla.

Itämeren meriluonnon suojeluun satsataan huomattavasti seuraavan kahdeksan vuoden aikana, sillä uusi LIFE-IP BIODIVERSEA -hanke käynnistyy joulukuussa. Ympäristöministeriön tilaaman ja Metsähallituksen koordinoiman hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 20 miljoonaa euroa. Siitä 60 prosenttia tulee Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta.

Hankkeessa kartoitetaan merialueita niiden luontoarvojen tunnistamiseksi, seurataan jo kartoitettujen alueiden tilan kehittymistä, luodaan entistä toimivampi suojelualueverkosto, tutkitaan ihmisen vaikutusta meriluontoon, kehitetään kestävää luontomatkailua sekä tarjotaan tietoa meriluonnon merkityksestä ja sen suojelun tärkeydestä.

”BIODIVERSEA on merkittävä askel Itämeren monimuotoisen luonnon turvaamiseksi. Hankkeessa tehostetaan meriluonnonsuojelua kunnostamalla heikentyneitä elinympäristöjä ja selvittämällä minne uusia suojelualueita kannattaa perustaa. Mereisen suojelualueverkoston laajentaminen edistää tärkeää tavoitettamme pysäyttää luontokato”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari.

Hankkeessa ovat mukana Metsähallituksen Luontopalvelujen ja Eräpalveluiden sekä ympäristöministeriön lisäksi Ahvenanmaan maakuntahallitus, Suomen ympäristökeskus SYKE, Luonnonvarakeskus Luke, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Geologian tutkimuskeskus GTK sekä Baltic Sea Action Group BSAG.

Rakkohauru on yksi itämeren avainlajeista, ja hankeessa selvitetään myös sen elinympäristöjen ennallistamisen mahdollisuuksia.
Rakkohauru on yksi itämeren avainlajeista, ja hankeessa selvitetään myös sen elinympäristöjen ennallistamisen mahdollisuuksia.

Tavoitteena toimiva suojelualueverkosto

EU:n biodiversiteettistrategian kunnianhimoisena tavoitteena on, että Euroopan merien pinta-alasta 30 prosenttia olisi suojeltu vuoteen 2030 mennessä. Hankkeessa selvitetään, miten tämä tavoite voidaan saavuttaa mahdollisimman tehokkaalla ja samalla yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla.

Nykyinen suojelualueverkosto kattaa noin 12 prosenttia Suomen meripinta-alasta. Vedenalaisen meriluonnon monimuotoisuuden inventointiohjelman (VELMU) aineistoihin perustuen paikannetaan monimuotoisimmat ja arvokkaimmat vedenalaisen luonnon kohteet ja tehdään koko rannikon kattava tiekartta suojelualueverkoston kehittämiseksi.

Potentiaalisia suojelualueita kartoitetaan erityisesti Ahvenanmaan merialueilla, joista on nykyisin suojeltu vain kolme prosenttia. Lisäksi tietoa kerätään kunnostuskohteiden valintaan, merialuesuunnittelun tarpeisiin ja merialueen eri käyttötarpeiden yhteensovittamiseen.

”Kartoituksilla keräämme tietoa muun muassa alueiden geologisista ja biologisista ominaispiirteistä ja uhanalaisista lajeista. Tietojen avulla voidaan kohdentaa uusia suojelualueita tehokkaasti ja samalla tukea merialueiden kestävää käyttöä”, toteaa Maija Häggblom Ahvenanmaan maakuntahallituksesta.

Pelkkä suojelualueiden pinta-alan lisääminen ei yksin riitä turvaamaan meriluonnon monimuotoisuutta. Hankkeessa etsitäänkin keinoja tehostaa jo olemassa olevaa suojelualueverkostoa esimerkiksi ottamalla entistä paremmin vedenalaiset luontoarvot huomioon alueiden hoidon ja käytön suunnittelussa. Myös ilmastonmuutoksen vaikutuksia eliöstöön ja ihmisen aiheuttamiin paineisiin selvitetään, jotta varmistetaan suojelun tehokkuus myös tulevaisuudessa.

Kunnostuksilla torjutaan luontokatoa

Monien merialueiden tila on vakavasti heikentynyt. Hankkeen yhtenä päätavoitteena on edistää mereisten lajien elinympäristöjen ja luontotyyppien ennallistamista ja kunnostamista. Hankkeessa tutkitaan, mitkä suojelualueet hyötyvät eniten kunnostuksista, selvitetään rakkohaurun ja näkinpartaislevien elinympäristöjen ennallistamisen edellytyksiä ja tutkitaan äärimmäisen uhanalaisen meriharjuksen kannan vahvistamista pohjoisella Pohjanlahdella.

”Hankkeessa teemme koko rannikon merialueet kattavan kunnostussuunnitelman ja kokeilemme uusia kunnostusmenetelmiä. Kunnostuksilla muun muassa parannamme monien kalojen kutupaikkoina toimivien merenlahtien ja fladojen tilaa ja siten tuemme niiden monimuotoisuuden säilymistä”, kertoo luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki Metsähallituksen Luontopalveluista.

Itämeren tila paranee yhteistyöllä

LIFE-IP BIODIVERSEA -hankkeessa tutkitaan tiiviisti ihmisen vaikutusta meriluontoon. Yksi uusista tutkimuskohteista on vedenalainen melu. Hankkeessa laaditaan ensimmäinen vedenalaisen melun kartta, joka osoittaa saaristomme meluisat ja hiljaiset alueet. Karttaa voidaan käyttää suunniteltaessa sekä uusien suojelualueiden sijainteja että virkistyskäyttöä.

Hankkeessa selvitetään myös roskan määriä saaristossa ja järjestetään luonnonsuojelualueilla esiintyvien roskien siivouskampanjoita yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.

”Meren suojelun lisääminen onnistuu vain, jos kaikki merellä toimivat – sekä merestä virkistystä hakevat että elinkeinonharjoittajat – sitoutuvat yhdessä luontokadon pysäyttämiseen. Siksi hankkeessa tehdään laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa ja viestitään tasapuolisesti meriluonnon suojelun hyödyistä ja siihen liittyvistä haasteista”, toteaa neuvotteleva virkamies Penina Blankett ympäristöministeriöstä.

Hankkeessa kehitetään myös ratkaisuja yksityisomistuksessa olevien merialueiden suojelemiseksi yhteistyössä maanomistajien kanssa. Työn pohjana toimii Gullkronan suojelualuepilotti ja siitä saadut kokemukset.

LIFE-IP BIODIVERSEA -hankkeen kokonaisuus, suojelualueverkosto, luontomatkailun kehittäminen sekä kunnostustoimet: Luonnonsuojelupäällikkö Anu Riihimäki, Metsähallitus, anu.riihimaki@metsa.fi, 040 842 1916

Mereisten toimijoiden roolit, lainsäädäntö ja biodiversiteettistrategia: Neuvotteleva virkamies Penina Blankett /ympäristöministeriö, penina.blankett@gov.fi, 0295 250 058

Ahvenanmaan suojelualueverkosto: Naturvårdsintendent Maija Häggblom, Ahvenanmaan maakuntahallitus, maija.haggblom@regeringen.ax, 018 254 58

Ihmistoiminnan aiheuttamat paineet, suojelualueverkosto sekä seurannat: Tutkimusprofessori Markku Viitasalo, Suomen ympäristökeskus, markku.viitasalo@syke.fi, 0295 251 742

Kalataloudelliset kunnostukset, meriharjus sekä saaristolintuseurannat: Tutkija Sanna Kuningas,  Luonnonvarakeskus, sanna.kuningas@luke.fi, 0295 326 026

Ahvenanmaan avomerikartoitukset ja suojelualueiden kehitys sekä avainlajien ennallistamiset: Yliopistotutkija Sonja Salovius-Laurén, Åbo Akademi, sonja.salovius@abo.fi, 046 921 6458

Ahvenanmaan avomerikartoitukset ja potentiaalisten suojelualueiden tunnistaminen: Erityisasiantuntija Olli Loisa, Turun ammattikorkeakoulu, olli.loisa@turkuamk.fi,  050 598 5743

Merialueiden geologiset kartoitukset: Erikoisasiantuntija Jyrki Hämäläinen, Geologian tutkimuskeskus GTK, jyrki.hamalainen@gtk.fi, 029 503 2262

Yksityiset suojelualueet: Projektipäällikkö Anna Klemelä, Baltic Sea Action Group, anna.klemela@bsag.fi,
044 376 7511

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin
Share on whatsapp
Ympäristö & Yritys Tänään- Tilaa uusi lehti Diginä

UUSIN LEHTI

Liity Facebook -ryhmään

Tilaa uutiskirje

Viikottainen kooste alan tärkeistä uutisista sähköpostiisi

Tulevat tapahtumat

Teräskolmio Oy- Ympäristä & Yritys Tänään

Sivustolla käytetään evästeitä, joilla voimme parantaa sivustoa ja käyttökokemustasi sekä kohdentaa markkinointiamme. Osa evästeistä on sivuston toiminnalle välttämättömiä. Lue tietosuojaselosteestamme, miten käsittelemme evästeisiin liitettyjä tietoja.